Petri Kivimäki

Finnish treasury department today reported that they have reached a consensus with Greece on the collateral Finland demanded on its EFSF guarantees.

Regardless of what I will proceed to say next, this is way better than what I expected, which was nothing. For background, you can go read my analysis of the Greece bailout and EFSF’s enlarged role.

If you recall this is what was agreed in the Greece bailout package:

9. Where appropriate, a collateral arrangement will be put in place so as to cover the risk arising to euro area Member States from their guarantees to the EFSF.

This prompted me to question whether there would be any collateral at all. Now we know that there is going to be some amount of collateral deposited in Finland. The deal is as follows: let’s say Finland guarantees 1.5 billion euros in loans and thus has a maximum potential loss of 1.5 billion. Greece deposits 200 million euros in Finland’s government’s account and that deposit shall grow, by using some interest rate, to 1.5 billion euros in the x years when the Greece loans and guarantees are due. If you feel like this is not really a guarantee, fear not, you are not alone. If Greece defaults in 12 months as a result of global economic downturn and then proceeds with a nasty downward spiral, Finland will lose almost everything despite having collateral that, apparently according to our government, is full collateral. Moreover, they are not realizing the fact that guarantees by the PIIGS countries themselves are worth nothing.

Also, it is little ridiculous to read finance industry higher-ups applaud this deal. I wonder if I could use the same logic when applying for a mortgage? One could take out 105 per cent loan, deposit 5 per cent and not pledge the house as collateral. Why not, there is no risk for the bank – right?

With this in mind I would like to propose something to my fellow taxpayers. I would like to borrow 10 billion euros from Finnish government at 0 per cent interest and I will use 500 million euros of that sum to deposit a collateral for Finland. In 50 years when that 100 million has grown to 10 billion euros, I shall pay back the 10 billion euros with interest. Since this is zero risk contract according to our treasury, I don’t see why my fellow taxpayers should not proceed with this deal. So, how about it?

Full statement below in Finnish:

Suomi ja Kreikka ovat päässeet yhteisymmärrykseen vakuusjärjestelystä. Vakuusjärjestely vaatii vielä muiden euromaiden hyväksynnän.

Suomi on käynyt kesän kuluessa kahdenvälisiä neuvotteluita vakuuksista Kreikan kanssa sekä poliittisella tasolla että virkamiestasolla. Suomi totesi jo aiemmin kesäkuun euroryhmässä, että Suomi voi osallistua euromaiden lisätukemiseen vain sillä ehdolla, että Suomi saa vakuudet euromaiden tukijärjestelyiden riskien kattamiseksi. Sen jälkeen päämieskokous heinäkuussa sopi, että vakuusjärjestely perustetaan.

Vakuusjärjestely on samankaltainen kuin yksityisen sektorin sijoittajien kanssa euroalueen 21.7.2011 huippukokouksen yhteydessä sovittu malli. Kun yksityisen sektorin sijoittajat vaihtavat nykyiset velkakirjansa hyvin pitkäaikaisiksi velkakirjoiksi, saavat sijoittajat uusille velkakirjoille vakuuden. Vakuus sijoitetaan vähäriskisiin arvopapereihin, joille kertyvä tuotto kattaa pitkällä aikavälillä velan pääoman.

Suomen ja Kreikan valtiovarainministerien neuvotteleman sopimuksen mukaisesti Kreikka tallettaa Suomen valtion tilille summan, joka yhdessä sille saatavien korkojen kanssa kattaa pitkällä tähtäimellä Suomen takausta vastaavan lainasumman. Kreikan uuden lainaohjelman suuruus ja samalla Suomen osuus siitä ovat vielä avoimia, koska mm. yksityisen sektorin osallistuminen suuruus tiedetään vasta, kun yksityisen sektorin velkakirjojen vaihto pitkäaikaisiksi velkakirjoiksi on toteutettu. Samoin Kansainvälisen valuuttarahaston lainaosuus (IMF) ei ole vielä tarkentunut. IMF:n osuus Kreikan nykyistä lainaohjelmasta on noin 27 prosenttia. Kreikan kanssa sovitussa vakuusjärjestelyssä nämä epävarmuudet ovat otettu huomioon siten, että talletuksen yhdessä sille saatavien tuottojen kanssa lasketaan kattavan pitkällä aikavälillä Suomen laskennallisen lainaosuuden.

Kun Kreikka on hoitanut kaikki velvoitteensa Euroopan rahoitusvakausvälineelle (ERVV), Kreikka saa sijoituksen alkupääoman sekä sille kertyneen tuoton kokonaisuudessaan takaisin. Jos Suomen
takausvastuu realisoituu Kreikan maksukyvyttömyyden vuoksi, vakuus realisoidaan ennalta sovittavalla menettelyllä.

Vakuusjärjestelyn toteutuminen on Suomelle tärkeä edellytys euroalueen 21.7. pidetyn huippukokouk-sen päätelmien täytäntöönpanolle. Kreikan apupaketin täytäntöönpanon muu valmistelu on käynnissä ja etenee aikataulussa.